maanantai 17. lokakuuta 2011

Minä istun täällä kaukana
kuuntelemassa silkkistä ääntäsi
Voisin huutaa ihastuksesta
mutta tiedän ettei tuuli merten yli kanna

Nouse lavalle kerran
toistekin,
kuule kaupunkien syke
katso mereen valotikkujen

Mutta miksi hymyilet vaikken ole paikalla?

Ja minä istun täällä kaukana...
Ehkä tuo valo oli tähdenlento,
ehkä eräänä päivänä tartun käteesi
ja näen maailman valvovan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti