Kissa kehräsi kuusta villaa
hopealankaa taivaan puolalla
katsoi mustaa maata
ja sanoi:
"Jätän teille
kylmän illan valoksi
sirpin valkoista hopeaa
kastaileen hohtavaa kangasta!
Mutta huomenna haen omani
ja silloin pieni poikani
loistavan peiton saa!"
Niin hän otti rukkinsa
ja juoksi alas taivaan teitä
pimeitä ja tuntemattomia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti